lauantai 22. lokakuuta 2016

Ikilehti

Saimme tänään tutustua kummalliseen aavikon kasviin, ikilehteen eli Welwitschia mirabilikseen. Se kasvaa vain Namibian ja Angolan aavikoilla. Suurimmat kohtaamistamme kasveista olivat halkaisijaltaan noin kolmimetrisiä ja saattoivat olla jopa yhtä vanhoja kuin kristinusko. Parituhatvuotisen kasvin kasvu on siis aika hidasta. Myös uskon juurtuminen ihmissydämiin on usein hidasta.
Ikilehti 1500 vuotta?

Vähäistä alkua ei kannata kuitenkaan surra, sillä Jumalan avulla niin kasvi kuin usko voivat kasvaa olosuhteista riippumatta. Ikilehden noin kolmen millimetrin mittaiset sirkkalehdet aluksi kuolevat ja kasvi näyttää menetetyltä. Sitten nousee hitaasti kaksi kasvulehteä, jotka siis voivat saavuttaa jopa 2000 vuoden iän. Polvistuin 36 asteen helteessä kuumaan hiekkaan ja otin hellästi kuvia näistä pienistä aluista. Yritimme myös eläytyä ensimmäisten suomalaisten lähetystyöntekijöiden vaivalloiseen matkantekoon noilla härkävankkuriteillä, vaikka ilmastoidussa bussissa en aivan päässytkään tunnelmaan. 
Ikilehti joitakin satoja vuosia vanha?

Ensimmäiset suomalaiset lähetystyöntekijät ehtivät jo elinaikanaan 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa nähdä miten kristinusko alkoi juurtua namibialaisiin. Me saamme tutustua kirkkoon, jonka kasvulehdet kukoistavat. Meillä suomalaisilla on paljon opittavaa tältä kirkolta. Voisimme esimerkiksi ottaa mallia siitä, että jokainen laulaisi rohkeasti ja voimakkaasti omalla äänellään. Erityisen hyviä ja pyhiä ihmisiä tässäkään kirkossa ei ole, vaan laillani vähän repaleisia ihmisiä, jotka tarvitsevat armoa ja apua. Kerran taivaan kodissa Kristuksen kirkko on koolla valmiina, täydessä loistossaan ja luulenpa, että silloin lauletaan, soitetaan ja riemuitaan.

Saavuimme päivän viimeiselle keitaalle ennen auringon laskua, majoituimme mukavaan hotelliin ja nautimme illallisen ulkona 25 asteen suloisessa lämmössä. Iltavirtenä veisasimme Mua siipeis suojaan kätke oi Jeesus Herrani... Ikilehdet tarvitsevat suojelua, niin myös uskomme elämän härkävankkuriteillä. 


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti