tiistai 29. marraskuuta 2016

Suhteellisuudentaju

Pääministeri Sipilä on ollut päättämässä yritystuesta yritykselle Y, joka on tehnyt 500 000 euron tilauksen yritykselle X, josta hänen lapsillaan on 5 % omistus. Ajattelen maalaisjärjellä, että jos yritys X on tehnyt tarjouksensa järkevästi, se saattaa saada tilauksesta 10 % katteen eli 50 000 euroa. Tästä katteesta maksetaan yrityksen velkojen korkoja ja lyhennyksiä ja osa käytetään tuleviin investointeihin ja tuotekehittelyyn. Lopulta voi jäädä jonkin verran voittoa, esimerkiksi 5000 euroa, josta 5 % osuus olisi 250 euroa. Osinkoja tuskin maksetaan näin paljon, mutta voi olla että Sipilän lapset saavat vitosen per nuppi.

Tämä on paitsi laskuoppia, myös maalaisemännän mutua. En ole perehtynyt sijoittajuuteen ja puolen miljoonan kaupasta mahdollisesti hyvällä säkällä tuleviin profitteihin kovin hyvin. Tiedän vain että maatalouden yritystoiminnassa käteen jäävä osuus on todella pieni verrattuna liikevaihtoon. Sijoitettavaa ei ole ollut paljoa, mutta minulla oli kerran puolikas Anvian osakkeesta, ja monet tahot osoittivat siihen kiinnostusta. Kun se lopulta myytiin, huomasin, että en enää omistanutkaan siitä puolikasta, sillä jossain vaiheessa paperiosake oli muutettu arvo-osuudeksi ja siinä vaiheessa omistajaksi oli merkitty vain puolisoni. Arvo-osuuksia ei ilmeisesti voinut enää omistaa yhdessä. Olin luopunut osuudestani puolison hyväksi enkä muistanut tätä merkittävää tapahtumaa, koska kaikki on kuitenkin meillä yhteistä. En siis ollut tietoinen siitä, että minulla ei enää ollut puolikasta Anvian arvo-osuudesta. Puhumattakaan siitä, että tietäisin, mihin omat varsin varattomat lapseni ovat sijoittaneet tai että tietäisin kuka on tehnyt tilauksia niistä yrityksistä, joissa lapsillani on osakkeita.
Joku  voi ylläpitää ajatusten vankilaa
Varmaa on kuitenkin se, että Iltapäivälehdet hyötyvät pääministeri Sipilän lasten omistusosuudesta tuohon kyseiseen firmaan X paljon enemmän kuin lapset itse. Eikä vain paljon enemmän, vaan arvioni mukaan tuhansia kertoja enemmän. Iltapäivälehdistölle oli siis siunaus, että pääministeri Sipilä ei tiennyt, että yritys Y oli tehnyt erään tilauksen yritykseltä X. 

Näin on myös arkielämässä, esimerkiksi työyhteisöissä ja muussa yhteisessä päätöksenteossa. Jotkut asiat saavat aivan suhteettoman suuren huomion ja monasti päätöksiä tehdään käyttämällä perusteluja, jotka herättävät kielteisiä tunteita, kuten kateutta. Monasti myös suhteellisten pienten asioiden käsittely ja pomilointi saattavat viedä huomion suuremmilta ja tärkeämmiltä asioilta. Tätä voidaan käyttää myös tahallisesti. Nostetaan esiin olkipukki, jota yhdessä poltetaan, ja kun kaikkien huomio keskittyy tähän, kuljetetaan kultainen pukki takakautta sisään.

2 kommenttia:

  1. Osuit naulan kantaan!
    Suorastaan epäihimilliseltä tuntuu tämä asian julkisuudessa pitäminen ja lietsominen. Uskokon pääministerillä olevan muuta työtä kuin olla perillä sukulaistensa firmojen tarjouksista.

    VastaaPoista
  2. Kiitos. On sääli, että media yrittää ja usein onnistuukin tahraamaan pienillä asioilla erityisesti poliitikkojen mainetta. Ministeri Heidi Hautalan kohtelu harmitti minua aikanaan aika tavalla. Silloin ajattelin sen liittyvän myös sukupuoleen.

    VastaaPoista