Uimahallille on myös mahtunut hyvin, tosin tänä iltana kolme vesijuoksijaa ei ollut vielä ehtinyt omaksua uimahallietikettiä, ja käveli rinnakkain tukkien yhden radan. Ehkä heillä oli joku erityinen syy siihen, etteivät väistäneet uimaria. Täytyi yrittää mahduttautua nopeiden uimareiden radalle. En antanut sen häiritä omaa mielialaani. Toivottavasti paremmat uimarit eivät harmistuneet, kun ruuhkaisella radalla oli vaikea ohittaa minua hitaanpuoleista rintauimaria.
Monet asiat kunnassamme ovat hyvin. On syytä olla kiitollinen yhteiskunnan monista hyvistä palveluista. Terveyskeskuskin toimii mielestäni mallikkaasti. Muistelen kyllä joskus haikeana niitä aikoja, kun siellä oli ilta- ja jopa yöpäivystys. Saatiin keskellä yötäkin läheltä apu sairaalle lapselle. Tosin nykypäivänä ei kuulemma korvatulehdusta juuri hoidetakaan antibiooteilla, vaan on palattu 60-luvun hoitomenetelmiin eli jotain puuduttavia tippoja voi korvaan laittaa. Toivottavasti ei mennä toiseen äärimmäisyyteen, sillä itselläni on oikea korva kärsinyt jostain lapsuuden korvataudista niin, että korvakäytävä näyttää kuulemma erilaiselta ja menee uidessa helposti tukkoon. Kuulokin on jo vähän alentunut, mutta vielä olen miltei kaikki tärkeät asiat saanut haraviini.
En ole oikein uskaltanut tänne blogiin kirjoittaakaan, että Vaasan keskussairaalassa viime keväänä tehty sydämen katedri-ablaatio taisi onnistua. Olen varmaan pelännyt, että jos kehuskelen, tulee heti takapakkia. Kardiologit sanoivat, että ei onnistuttu pääsemään käsiksi aivan 100-prosenttisesti oikeaan kohtaan. Toimenpide ei vaikuttanut nopeasti, mutta ajan kanssa arpikudos ilmeisesti levisi sopivasti, sillä kesän aikana sydän vähitellen rauhoittui ja lyö nyt vain muutamia tuhansia ylimääräisiä lyöntejä vuorokaudessa. Se ei rasita niin paljoa kuin 30 000 lisälyöntiä. En ole kuitenkaan oikein jaksanut innostua tästä päivystyssairaalakisailusta, sillä optimistisesti uskon, että vastedeskin saan jostain tarvittavaa hoitoa.
Olen kiitollinen yhteiskunnalle ja omalle kunnalle näistä virkistykseen ja terveyteen liittyvistä palveluista. Olen saanut myös kouluttautua kahteen ammattiin. Tänään tein maatalousverokirjanpitoa ja olen iloinen myös siitä, että yhteiskunta on katsonut tärkeäksi sen, että meillä tuotetaan lähiruokaa. Jos ei olisi viljelyn tukia, kaikki tuotanto olisi tappiollista. Tosin se ei niin kaukana tappiollisesta ole nytkään.
Näitä maalaiskuntia on maalailtu auringonlaskun kunniksi ja jokunen vuosi sitten yritettiin väen väkisin saada aikaan kuntaliitoksia. Pidettiin syntinä sitä, että käyn töissä naapurikunnassa, mutta maksan verorahat tänne mistä saan palvelut. Voi olla että rakenteet vielä muuttuvat, mutta noita perusteluja en silloin ymmärtänyt - enkä jaksa oikein luottaa, että kaupunki välittää maalaiskeskuksen kuntosalilaitteista.
Toinen toistaan kuitenkin tarvitsemme isot ja pienet, siitä ei pääse mihinkään. Jos ei Vaasa ole yrityksille vetovoimainen, ei laihialaisille riitä töitä. Ja jos ei Laihia pidä huolta asukkaistaan, ei Vaasan yrityksille ja virastoille riitä hyviä ja terveitä työntekijöitä. Täytyy tässä siis ruveta kiittelemään naapurikuntiakin. Kiitos nyt kaikille.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti