sunnuntai 7. huhtikuuta 2019

Eikö kannata?

Jussi Halla-aho on sanonut useissa vaalitenteissä, että suomalaisten ei kannata suojella luontoa pienentämällä esimerkiksi autojen hiilidioksidipäästöjä, koska meidän tekemisemme eivät vaikuta maailman mittakaavassa yhtään mitään. Jokainen ihminen ja lähes jokainen kansakunta voikin ajatella, että minun ja meidän tekemiset eivät paljoa pyllistä. Jos siis kukaan ei muuta käyttäytymistään, kuljetaan yhdessä kohti tuhoa. Mutta jos monet toimivat epäitsekkäästi ja oikeansuuntaisesti, ollaan paremmalla tiellä. Näin se on monessa asiassa ja myös tässä. Yksilön valinnoilla on merkitystä, yhdellä äänellä ja yhdelläkin hyvällä teolla on merkitystä. 

Seurasin mielenkiinnolla Vaasan suomalaisen seurakunnan järjestämän Ekoilijan alkeet -tapahtuman onnistumista, koska ideoin ja pistin tapahtumaa alkuun siellä työskennellessäni. Oli hieno huomata, että monet yritykset lähtivät esittelemään ympäristöystävällisiä tuotteitaan ja mainostivat tapahtumaa. Väkeä oli mukavasti ja sanomalehti Pohjalainen teki tapahtumasta kivoja haastatteluja. Joku voi ihmetellä, kuuluuko luonnonsuojelu kirkon tehtävään - eikö olisi parempi keskittyä taivaallisiin asioihin? Jumala loi tämän kauniin maan ja antoi ihmiselle tehtäväksi viljellä ja varjella sitä. Olen ollut viljelijä, tahdon olla myös varjelija. 

Täällä pohjoisessa en saa Oulua lähempää biokaasua autooni, joten joudun käyttämään Joukon dieselautoa. Dieselauto onkin täällä varmasti esimerkiksi sähköautoa järkevämpi vaihtoehto myös tulevaisuudessa. Pelkään, että valmistusvaiheessa sähköautot saastuttavat liikaa, ja pakkasilla syövät paljon sähköä, joka on kenties tuotettu vähemmän luontoystävällisesti. 

Jotain voin kuitenkin aina tehdä paremmin. Televisiossa on pyörinyt aivan puhutteleva "luontodokumentti" muovipussin seikkailuista ja miten se lopulta hajoaa ja saa ikuisen elämän meren pohjassa ja kalojen vatsassa. Olen tehostanut täällä jätteiden lajittelua. Mies on meillä ollut edelläkävijä. Hän perusti tännekin metallinkeräyspussukan ja kertoi, että Syötekylän jäteroskiksiin voi viedä kierrätyspahvit ja pienmetallit. Itse huomasin, että Taivalkosken Joki-Jussin päädyllä on myös muovinkeräyspiste, ja olen ryhtynyt erottelemaan pakkausmuovit. Koira nuolee jogurttipurkit sopivan puhtaiksi. Näin mökkiyhtiön roskiskaan ei täyty turhaan. Biojätteen lajittelu puuttuu - siinähän laihialaiset ovat olleet edelläkävijöitä. Kompostori ei ehkä pysyisi sulana täällä kovilla pakkasilla. 

Olen myös ylen tympääntynyt siihen, että stretciä sisältävät byxorini lahoavat jalkaan ja työntävät esiin muovipiikkejä. Aion kiinnittää entistä enemmän huomiota vaatteiden materiaaleihin ja kestävyyteen.

Luontoahdistuksen keskellä rukoilen viisautta tehdä elämässäni oikeita valintoja, etten varastaisi tulevilta sukupolvilta. Valintoja tehdessä ei tule yleensäkään ajatella ensi sijaisesti omaa hyötyä. Oikeita asioita tulee tehdä yksinkertaisesti siksi, että ne ovat Jumalan mielen mukaisia ja kantavat siunausta. Rukoilen myös päättäjille yksituumaisuutta johdattaa kansakuntia oikealle tielle. 





2 kommenttia:

  1. Hieno valokuva.
    Kirjoitat asiaa. Jotain voi ainakin yrittää tehdä luontoystävällisemmin.
    Ahdistusta aiheutti uudet ruokasuosituksetkin. Vain neljä munaa kuukaudessa (?)
    Hyvää viikon jatkoa sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kananmuna on hyvää ravintoa enkä aio noudattaa tuota suositusta. Elämä on valintoja... Kaavin eli "krapaan" juuri jogurttipurkkia, ettei tule ruokahävikkiä. (Koira jos olisi kotona, niin nuolisi vielä purkin valmiiksi muovinkeräykseen.) Sekin on paljon, jos pystyisi hoitamaan keittiönsä ilman hävikkiä. Hyvää päivänjatkoa!

      Poista