Optimismia lakeudella

Ihanaa herätä kauniiseen päivään hyvin nukutun yön jälkeen. Kävin Naskalissa viimeksi kuusi viikkoa sitten, silloin oli maa mustana, nyt on puhdas lumipeite ja häikäisevän kirkas palmusunnuntain aamu. Telkkä paineli joella niin vinhaa vauhtia alavirtaan, etten ehtinyt kuvaamaan. Pikkuvarpunen rakentaa pesää linnunpönttöön. Kuopus on asuttanut taloa, se on lämmin ja kädensijatkin kuulemma pyyhitty meitä varten. 

Mieli on optimistinen huolimatta siitä, että viime viikkoina olemme Eila-seurakuntamestarin kanssa painiskelleet hautausruuhkan kanssa ja samalla yrittäneet varautua siihen, että selviytyisimme haasteista myös koronaepidemian ehtiessä Taivalkoskelle. Nyt on ollut kevätmuuton aika: laulujoutsenet tulevat ja monet väsyneet lähtevät. Eilen saatoimme kolmea vainajaa. 

Olen ollut ylpeä pohjalaisuudestani, kun olen lukenut Pohjanmaan yritysten innovatiivisuudesta kriisin tullessa: Pohjalaiset tislaamot Kyrö Distillery Isossakyrössä ja Pramia Jalasjärvellä aloittivat välittömästi käsidesin valmistuksen. Orapac Oravaisissa valmistaa täyttä höyryä suojavisiirejä koronatestaajien tarpeisiin ja Prevex Uudessakaarlepyyssä valmistaa visiireihin sankoja. Pietarsaaressa taas SMK Design on suojannut tuhansia kaupan kassoja  valmistamillaan roiskesuojilla. Ylivieskalaisyritys Serina Care on ryhtynyt valmistamaan hengityssuojia. Altian Koskenkorvan tehtaat Ilmajoella paahtaa täysillä denaturoitua spriitä käsidesin valmistajille. Nostan mustaa hautajaishattuani näille yrityksille, jotka miettivät mihin heitä nyt tarvitaan. Pohjanmaa on aivan omaa luokkaansa, joskin jossakin muuallakin maassa on samanlaista tahtotilaa. Iloitsen esim. suosikki-suksivoidevalmistajani Vauhdin ripeydestä muuttuneessa tilanteessa. 

Luin myös aamun lehdistä joitakin positiivisia näkymiä. Ehkä saamme rajoitustoimilla hillittyä virusta riittävästi ja jo pian uusien kännykkäsovellusten avulla saadaan jäljitettyä altistuneita niin että esim. kokoontumisrajoituksia voitaisiin kesän aikana purkaa. Joskus on tässä tullut mieleen sellainenkin ajatus, että olenko ollut liiankin huolellinen ja hiljakseen, kun en ole uskaltanut edes kotiseudulla käydä pitkään aikaan pysyäkseni varmemmin työkykyisenä vaikeassa tilanteessa. Mutta juuri nyt näyttäisi siltä, että tämä suomalaisten tunnollisuus ja varovaisuus on avannut uusia mahdollisuuksia eteenpäin. Ollaan nyt vain iloisia! 

Olen verrannut tilannettamme myös 80 vuoden takaiseen talvisodan aikaan. Silloin monen piti lähteä kodeistaan tuntemattomaan. Me saamme kuitenkin pysyä kotona turvapaikassa. Saa vaikka tehdä uusia kauniita villasukkia. Eikä ole ainakaan vielä ollut mistään pulaa. Ihanaa vessapaperiakin saa taas kaupoista. Ymmärrän, että joitakin ahdistaa, kun ei voi nähdä toisia ihmisiä ja halata. Minulle, joka olen kuitenkin omissa oloissani viihtyvä, ja pidän metsissä kuljeskelusta, tämä ei tuota niin suuria vaikeuksia. Kestetään vielä! Pääsiäinen tulee, Jumala päästää meidät syyllisyydestä ja kuoleman pelosta.

Iloitsen ja kiitän kaikesta hyvästä mitä minulla on, ja rukoilen apua ja varjelusta kärsivälle maailmalle. Muista, että olet arvokkaampi kuin monta varpusta! Jumala auttaa lastaan tällä elämän matkalla, vieläpä kuoleman hädässä ja viimeisellä tuomiolla.