perjantai 9. lokakuuta 2020

Yökerho vai päiväkerho?

Minun täytyy tunnustaa, että olen ollut salaisen toiveikas siitä, että yökerhojen sulkeminen johtaisi vähitellen päiväkerhojen suosion kasvuun. Kansantaloudelle ei pitkällä tähtäimellä ole eduksi, että suuri osa kansasta kuppaa öisin erilaisissa kerhoissa ja nukkuu päivät. Kannatan vanhaa terveellisempää elämänrytmiä.

Päiväkerhojen lisääntyminen ei kuitenkaan auta sen paremmin kansantaloutta kuin koronan kukistumista. Isäntä oli eilen yli kuusi tuntia päiväkerhossa (lue:  strategiapalaverissa) pienellä kerhohuoneella, ja kun illalla kysyin, niin kenenkään läsnäolleen päähän ei ollut edes juolahtanut käyttää maskia, vaikka vahva maskisuositus on ollut koko sairaanhoitopiirin alueella voimassa viikon alusta saakka. Oletin, että kaikki nämä trumppilaiset olivat olleet miehiä, mutta olin valitettavasti väärässä. Ehdotin, että koko poppoo pantaisiin pikimmiten vaihtoon, sillä henkiinjäämistrategiassa on selviä puutteita, ja pahimmassa tapauksessa jää itse henkiin, mutta joku toinen kuolee. Purin oikein turhautumistani.

Maskin käyttäminen on raskasta, se on myönnettävä. Tunnen itseni muutenkin tosi väsyneeksi, sillä nuoret tarvitsevat koulutusta ja jotkut tekevät työkseen ruskaretkiä. Silloin työt tietysti kasaantuvat heille, jotka ovat kaupungissa. Maski ei myöskään ole mikään ihmelääke, jonka varaan voisi uskonsa kiinnittää. Huomenna tapaan työn puitteissa pienissä ryhmissä noin 120 ihmistä, kuonokoppa nokalla. Minulla on sellainen tutina, että ennemmin tai myöhemmin korona läpäisee maskin tai iskee salakavalasti sivusta. Silloin täytyy vain toivoa, että itsellä olisi hyvä omatunto siitä, että on yrittänyt parhaansa estääkseen taudin leviämisen muihin. Täytyy vain toimia kulloistenkin viranomaissuositusten mukaan, muuta ei voi.

Aika moni taitaa vielä kiinnittää ensisijaisesti huomiota siihen, onko oireita. Tutkimusten mukaan tauti on kuitenkin tartuttavimmillaan 1-2 päivää ennen oireiden alkamista. Tämä on konretisoitunut Vaasassa.

Tästä tuli pahan mielen purkaus. Mutta enemmän olen ajatellut sitä, että ei ole varaa haaskata yhtään lahjaksi saatua elämän päivää turhaan murehtimiseen. Jos esimerkiksi murehtii vuoden päivät koronaa, niin se on kuitenkin aika pitkä aika elämästä.

 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti