Epäjohdonmukaisuuksia

Kyrönmaa-lehdellä on ollut mukava valtuutetut -juttusarja. Siinä kysyttiin mm. mikä päätöksenteossa turhauttaa. No eihän minua turhauttanut vastatessa vielä mikään, kun olen kunnallispolitiikassa untuvikko. 

Olisin voinut kyllä ennakoida ja sanoa, että monasti olen havainnut päätöksentekijöiden takertuvan pieniin asioihin ja suuret ohitetaan ilman kysymyksiä. Ehkä niistä suuremmista linjoista ei aina ymmärretä tarpeeksi. Toinen usein esiin tuleva ongelma on, että kun on taloudessa tiukat ajat, aletaan etsiä syntipukkia. Kolmas päätöksenteon sudenkuoppa on se, että puhutaan asioista ristiin, harhautetaan ja jymäytetään.

Aloitan ristiin puhumisesta. Eräs valtuustoryhmä vastustaa ankarasti kaikkia veronkorotuksia. He puhuvat, että tämä on valtava nosto, kun asuinrakennuksen kiinteistövero nousee 20 % ja tämä siirtyy myös vuokriin. Kuitenkin kiinteistövero on asumisen kuluista pienin, ja se palautettiin nyt takavuosien tasolle. Esimerkiksi omistamani isohkon omakotitalon kiinteistövero nousee ensi vuonna sen verran, että joudun maksamaan kolme euroa kuukautta kohden enemmän veroa. Poru tästä asiasta on ollut mielestäni turhaa.

Puuhaketta

Sama ryhmä kuitenkin valittaa, että Laihialla kaukolämpö on liian halpaa. Suomessa on kuulemma vain 13 kaukolämpölaitosta, jotka tuottavat lämpöä halvemmalla. Ryhmä esitti, että asetettaisiin Nuuka Lämmölle nyt alkuun sellainen tuottovaade, että kunnan tase paranisi noin 57 000 eurolla. Muutettiin lopulta vaade tavoitteeksi. Nuukalämmön tulisi täyttääkseen asetetun tavoitteen kuitenkin nostaa lämmön hintaa. Silloin kunnan omat menot nousevat reippaasti, onhan se suurin kaukolämmön käyttäjä. Seurakunnan lämmityskustannukset nousevat niin ikään, samoin kuin kaikkien kaukolämpöasiakkaiden. Ja se lämmityskustannusten nousu on moninkertainen verrattuna kiinteistöveroon. Mitä järkeä tässä on? 

No, tähän aika yksipuoliseen keskusteluun käytettiin erään ryhmän toimesta yli tunti ja edellisenä iltana ainakin saman verran. Eipä sitten jaksanut enää kunnan oman talousarvion käsittely kiinnostaa. Kukaan ei tiennyt ja tuntui, ettei muita oikein kiinnostanut, kun kyselin, miksi eräällekin kustannuspaikalle on budjetoitu lähes 70 000 euroa vähemmän tuloja kuin viime tilinpäätöksessä. Oman toiminnan kymmenien ja satojen tuhansien heitot jäivät aivan varjoon. Valitettavasti kunnassa on kuitenkin jouduttu tekemään isojakin alaskirjauksia, kun saatavat ovat vanhentuneet. Voisiko sille tehdä jotain? 

Entä miksi tätä talousarviota ei toimitettu kunnanhallitukselle ennen kokousta? Kunnassa on uusia työntekijöitä, jotka eivät vielä hallitse kunnan toiminnan kustannusrakennetta ja laskentaa. Luvut muuttuvat jatkuvasti. Se on anteeksi annettavaa, jos toiminta on avointa ja päättäjällä on jossain vaiheessa mahdollisuus keskittyä suuriin linjoihin, siihen miten taloutta ohjataan. Siihen tarvitaan oikea tieto.

Kunnanhallitus sai seitsemän erilaista talousarvioversiota, joista ensimmäisen palautimme valmisteluun ja toiseksi viimeinen kilahti sähköpostiin kuusi tuntia ennen kokousta. Ihan vihoviimeinen, jossa oli joillakin kustannuspaikoilla yli 200 000 euron muutoksia, skrollattiin vain valkokankaalla pysähtymättä muutoksiin ja selittämättä mistä ne johtuvat. Minullakin kesti aika kauan ennen kuin tajusin, että tämä versio on taas uusi. Olin ottanut tulosteet neljännestä versiosta ja merkannut siihen aina uudet muutokset. Ja runsaasti kysymyksiä! 

En syytä ketään yksittäistä henkilöä. Aivan nuorena seurakunnan luottamushenkilönä kuvittelin, että asiat helpottuvat kun joku tietty paljon ja sekavasti puhuva työntekijä jää eläkkeelle. Mutta ei se niin mene. Kaikki lähtee siitä että hankitaan oikeat tiedot ja huolehditaan terveistä rakenteista. Ja ensin on korjattava se, mikä omassa, tässä tapauksessa kunnan omassa toiminnassa on kehnoa, vasta sitten voidaan lähteä osoittelemaan mitä parannusta muiden, tässä tapauksessa kunnan omistamien yhtiöiden on tehtävä. Tai ainakin näitä asioita on vietävä eteenpäin yhtä jalkaa. 

Sitten on vielä yksi tärkeä asia, demokratia. Niskavillani nousevat pystyyn ja nukun huonosti, kun huomaan, että asioita "hoidellaan" lehdistön kautta. Syytellään, uhkaillaan ja annetaan ymmärtää yhtä ja toista, jaetaan virheellistä tietoa. On paljon parempi että keskustellaan vaikkapa kunnanvaltuustossa ja äänestetään reippaasti. Muistanpa 90-luvun kirkkovaltuustosta sellaisen ilmaa puhdistaneen tilanteen. Sain siellä johtaa puhetta. Kokoomus oli vastustanut kunnan kaukolämpöyhtiön perustamista, joten oli odotettavissa, että myös kirkkovaltuustossa tulee soraääniä. Kokoomuslaisten nokkamies väittikin, että tämä ei tule toimimaan eikä ikänä laihialaisista metsistä pystytä korjaamaan hakepuuta, joka riittäisi kaukolämpölaitoksen tarpeisiin. Tuli siis vastaesitys, äänestettiin. Kokoomusryhmän rivit eivät hajonneet, mutta eivät muidenkaan. Kaukolämpöön liittyminen siis voitti. Ja kaukolämpöä on pitkään tuotettu laihialaisella polttoaineella, edullisesti. Laihialla on kaiken kaikkiaan edullista asua.

Täällä on myös tosi hyvät koulut ja luottamushenkilöt eivät ole niitä lakkauttamassa, joten Laihialle kannattaa perheellisten muuttaa. Talous saadaan tasapainoon, kun paneudutaan ydinasioihin. Kaikki kiittelevät erinomaista terveyskeskusta, missä saa hyvää hoitoa. Ja sen jatko on turvattu, kiitos hyvinvointialueen kanssa käytyjen vuokraneuvottelujen. Liikuntapaikkoihin on satsattu ja satsataan. Kulttuuria löytyy. Mitä jos esiteltäisiin asioita, jotka ovat hyvin? Taivaassa ei vielä olla, mutta jo täällä voi kiittää ja kehua, sekin joskus auttaa kehittymään, ja yleensä paremmin kuin moite. Viime kunnanvaltuustossa itse asiassa oli oikein hyvä henki ja paljon hyviä aloitteita esitettiin, ja on jo aiemmin esitetty, kunnan toiminnan kehittämiseksi. 

Voimaa ja vauhtia

Millähän saataisiin Suomi nousuun? Mistä virtaa? Siinäpä hyvä pohdintakohde näin itsenäisyyspäivän alla. Monelta suunnalta tulee viestiä, että Suomen talous laahaa ja on jäänyt jälkeen esimerkiksi Ruotsista. Jos talouden pyörät pyörisivät, olisi varaa pienentää valtiontalouden alijäämää eikä oltaisi "tarkkiksella". 

On huoli, että raha pakenee maasta eikä kotimaisiin investointeihin riitä varoja.
Onkin niin, että miljardeja on paennut kevyemmin verottaviin maihin. Siksi sanotaan, että paljon ansaitsevien verotusta tulee alentaa. On kyllä vähän vaikea kuunnella, kun joku toistasataa tuhatta euroa kuussa ansaitseva on ahdistunut veroistaan, kun käteen ei jää miljoonaa vuodessa. Tulee vähän sellainen olo, että eikö mikään riitä. Auttaisiko, että alennettaisiin tulojen yläpäässä sekä veroja että palkkaa? Tulisi yrityksille halvemmaksi. Jotkut palkat ja jopa eläkkeet ovat valtavia, yli "tuottavuuden".  Kyllähän varmasti jokainen ihminen on vähän ahne, ja ahneus kasvaa syödessä. Voisiko kuitenkin jonkinlainen kohtuullisuus riittää?

Entä voisiko jokainen meistä olla kiitollinen sille maalle, jossa on saanut oppia kielen, kasvaa ja käydä koulua? Saamme maksaa takaisin tekemällä työtä ja maksamalla veroja. On osattomiakin, joiden on varmasti vaikea tätä kokea. Heille toivoisin paljon hyviä elämänkokemuksia. 

En pidä nykyhallituksen kaikista linjauksista ja ministerien puheet eivät ole antaneet tulevaisuudenuskoa. Silti toivoisin että talous kaikesta huolimatta lähtisi yhtäkkiä rullaamaan, saataisiin oikein yhteishenki päälle. Olen myös valmis edesauttamaan sitä käymällä parturissa ja hierojalla, ostamalla kotimaisia sukkia, elintarvikkeita, pesuaineita, käsirasvaa, biokaasua ja kaikkea muuta tarpeellista. Erityisesti moninaisten palvelujen käyttö on siitä hyvää kulutusta, ettei se tuota ympäristöongelmia. Voin jopa kuluttaa tänä jouluna enemmän kuin viime jouluna, koska minulla on jotain sukanvarressa. Kaikilla sitä mahdollisuutta ei ole. 

Somekeskusteluista olen huomannut, että likikään kaikille ei ole valjennut se suuri muutos, mikä myös kuntataloudessa on tapahtunut viimeisen neljän vuoden aikana. Keskimääräinen kuntaveroprosentti on vuodesta 2021 laskenut toistakymmentä prosenttia. Ei siis ole pitkä, kun esimerkiksi oman kotikunnan kuntaveroprosentti oli yli 20 ja nyt se on alle 10. Tuo alentuma johtuu siitä, että terveydenhoidon, sosiaalihuollon, hoivan ja pelastustoimen menot siirtyivät hyvinvointialueille. Verotulojen lisäksi myös kuntien valtionosuudet ovat pienentyneet. Kuntamme valtionosuudet olivat vuonna 2021 19,1 miljoonaa euroa, mutta tänä vuonna on saatu vain 4,5 miljoonaa eli 14,6 miljoonaa vähemmän. 

Kuitenkin kunnalla on edelleen paljon lakisääteisiä tehtäviä, kuten koulut, varhaiskasvatus, tekninen toimi, työllisyyspalvelut ja niihin liittyvät sakot pitkäaikaistyöttömyydestä sekä kuntalaisten hyvinvoinnin ylläpitäminen eli liikuntatoimi, nuorisotyö, kulttuuri- ja kirjastotoimi. Tämän lisäksi kehitetään kunnan elinvoimaisuutta, missä yhteydet yrityksiin ja kaavoitus ovat tärkeitä työkaluja.

Kun huolehditaan kunnan perustyöstä hyvin, kunta on myös vetovoimainen ja elinvoimainen. En usko temppuihin. Ei ole helppoa tietä. Esimerkiksi datakeskusten rakentamisen ongelmana on se, että ne tuovat vähänlaisesti työpaikkoja ja syövät hurjasti sähköä. Sähkön hinta kallistuu ja se on asukkaille eräänlainen piilovero. Kuitenkin viime vuonna kaikki Suomen kymmenkunta datakeskusta Googlen Haminan datakeskus mukaan luettuna tuottivat  yhteisöveroa yhteensä vain alle kaksi miljoonaa. 

Tämä oli tällaista uupuneen tajunnanvirtaa. Täytyy mennä nukkumaan, ja sitähän sanotaan osuvasti lataamiseksi. Iltarukouksessa rukoilen tänään oman kylän, kunnan ja isänmaan sekä Ukrainan kansan puolesta. Jos ei uni meinaa tulla, voin laskea hevosia, kun meidän kylällä ei ole enää pitkään aikaan ollut lampaita.