Kouluverkko

Kuntalehdessä oli jokunen viikko sitten mielenkiintoinen artikkeli siitä, miten suuria virheitä ja virhelaskelmia on tehty, kun maaseudun kyläkouluja on lakkautettu. Minulla on ollut eläkeläisen kiireet: puutarha, kasvit, linnut ja kirjoitusurakka suvun historiasta. Artikkeli olisi mennyt minulta ohi, ellei kirkkoherra Keinänen olisi sitä jakanut somessa. Onneksi jakoi.

Koulujen lakkauttamisen todellisia säästövaikutuksia ei ole juurikaan seurattu, mutta aluekehittämistoimisto MDI Public Oy tarkasteli vuonna 2022, mitä todella tapahtui Manner-Suomen 292:ssa kunnassa, kun kouluja lakkautettiin. Tulos oli, että koulujen lakkauttamisella ei ollut pysyvää eikä johdonmukaista säästövaikutusta. Kävipä niin, että merkittävimpiä kouluverkkomuutoksia tehneissä kunnissa opetusmenot kasvoivat voimakkaammin kuin maltillisia muutoksia tehneissä kunnissa. Säästöistä jäi joka tapauksessa jäljelle vain murto-osa, kun otettiin huomioon lisääntyneet kuljetuskustannukset ja muut muuttuvat tekijät. Näinhän se maalaisjärjelläkin ajateltuna on ja tähän voisi vielä lisätä, että lapset kärsivät kuljetuksista ja niiden odottelusta sekä suuremmista koulukampuksista. Kari Lehtola kirjoitti kuntalehdessä jopa niin, että maaseutukoulun lakkauttaminen ei ole säästöpäätös, vaan investointi alueen hitaaseen tyhjentymiseen.

Laihialla kuntapäättäjät ovat lausuneet yhteisen tahtotilan, että toistaiseksi mennään eteenpäin näillä seitsemällä perusopetuksen yksiköllä. Pitkällä tähtäyksellä saattaa kyllä tulla tarvetta supistuksiin, ellei kuntaan saada lisää syntyvyyttä ja lapsiperheitä. Syntyvyyden kehitys näyttää onneksi nyt hyvältä, sillä kuntaan odotetaan syntyväksi tänä vuonna 60 lasta, mikä on yli 50 %:n nousu viime vuoteen verrattuna. 

Arkiston aarteita. Tarkennus Chat GPT.

Vuosi sitten esitin kunnanvaltuustossa tavoitteeksi Laihian väkiluvun kasvattamisen tämän valtuustokauden aikana 100:lla hengellä. Kuntaviestinnässä ei mielestäni ole asiaan kiinnitetty vielä huomiota, ja niinpä kävikin niin, että viime vuonna väkilukuun tuli päinvastoin 123 hengen vähennys. Kuitenkin meillä on elinvoimaiset kylät, hyvä kouluverkko, ajanmukaiset terveet koulut, erinomaiset harrastusmahdollisuudet ajanmukaisine liikutatiloineen - ja tekemistä löytyy myös meille eläkeläisille. Viestintään  olisi nyt tosissaan tartuttava uudella otteella. Eikä riitä, että yksi ihminen viestii, vaan myös kuntalaiset voivat tarttua tähän haasteeseen.

Olen myös seurannut paikkakunnan asuntomarkkinoita. Asunnot menevät hyvin kaupaksi ja vuokra-asunnoista on selvästi pulaa. Jos joku rakentaisi uuden rivitalon ja tarvitsisi osakkaita, uskaltaisin jopa sijoittaa pieneen pätkään.  Tällä hetkellä tuntuisi olevan kysyntää erityisesti kaukolämmön piirissä ja lähellä liikenneyhteyksiä oleville tavallisille kaksioille, kolmioille ja jopa neliöille. Kaavoituksen osalta on mielestäni tehty kaikki voitava. Nyt tarvittaisiin rakentajia. 

Kaiken kaikkiaan rakentaminen on tärkeämpää kuin hajottaminen ja negatiivisten asioiden vatvominen. Laihian Keskustan valtuustoryhmä teki vuoden lopulla valtuustoaloitteen kyläkoulujen nostamisesta Laihian vetovoimatekijäksi. 

Työkokeilu

Olen kulkenut nenä maassa ja pää pilvissä havainnoiden tarkoin ympäristön elämää ja ääniä. Kesä on tullut ja olen ylpeä siitä, että olen saanut kohennettua talon pihaa ja puutarhaa. Kolmen vuoden kaivaminen alkaa tuottaa tulosta. Olenpa pelastanut myös kaksi äidille tärkeää kasvia ja siirtänyt lajiensa viimeiset edustajat uuteen paikkaan lisääntymään: arovuokko ja Ydun-mansikka. Tuli mieleen Viikin karjakerhon sketsi, jossa uhanlaisena oli "The Last Semen Pill of Finnish Cattle." 

Olin aika huolissani, kun minulla oli viikonloppuna työkeikka, kaksi kristillistä toimitusta. Pelkäsin, että olen jo vieraantunut papin perustyöstä ja mokaan jotenkin. Selvisin kuitenkin kunnialla ja ihmeesti toimitusten kaavat ja tärkeät lauseet olivat vielä muistissa, vaikka hyvällä rutiinilla on taipumus kadota aika äkkiä. Jo toimituskeskusteluissa huomasin, että perheet olivat hyvin helposti lähestyttäviä, joten heitä ei tarvinnut jännittää. 

Karvakarhunsammal, luulisin

Oli ihana nähdä kuutta entistä työtoveria, tosin paria vain vilaukselta. Vaasan kirkossa sain jutella rehellisen, työteliään ja hauskan Antti-vahtimestarin kanssa. Hänen näkemisestään tulee aina hyvälle mielelle. Ja kappelissa oli Vesa-vaksi, jonka kanssa asiat sovitaan letkeästi. Ilahduin valtavasti, kun Tarja-kanttori oli niin otettu yhteisestä työtehtävästämme. Tarja osaa useinkin sanoa hyviä sanoja, ja nyt hän lausui toimituksen jälkeen, että nuorten pappien pitäisi käydä seuraamassa vanhempien työtä, olisi paljon opittavaa. Totta se on, että mallioppiminen on tärkeä laji, sekä hyvässä että pahassa. Tarkoitan "pahassa" -sanalla, että kun huomaa virheitä, niitä voi oppia välttämään.

Kappelin sakastiin putkahti myös Eva, ja sain taas kunnon rutistuksen. Vaihdoimme Tarjan ja Evan kanssa sekä työyhteisön että henkilökohtaisen elämän kuulumisia ja pääsimme lyhyessä hetkessä aika syvälle, toisin sanoen paikalla ei ollut yhtään täydellistä naista. Tulin tästä jakamisesta hyvälle mielelle. Voi miten ihana työyhteisö minulla oli Vaasassa. Ja on se varmaan vieläkin hyvä, työntekijät puhaltavat yhteen hiileen, vaikka joku arvostuksen ja luottamuksen ilmapiiri on viime vuosien aikana joutunut koetukselle. 

Jos on omasta mielestään ainut oikeassa olija, on hyvä muistaa, että sellaisia ei täällä maan päällä ole, ja herra se on herrallakin. Jos tällaiset perusasiat unohtuvat, yhteisestä elämästä ja työstä pakenee ilo ja pahimmassa tapauksessa myös työn vaikuttavuus. Kylvö, istutus ja kasvu ovat tärkeitä, omakin kasvu.