Minuutin yli

Muistan nuoruudesta runonsäkeen: Sinulle on annettu kaikki aika, täytettäväksi laidasta laitaan. Valitettavasti en muista runoilijaa. Ajatus on kuitenkin ymmärtääkseni siinä, että aikaa on annettu tarpeeksi ja sen saa täyttää niin kuin parhaaksi näkee. Iso valinnanvapaus! 

Ajankuluongelmia ei ole lomalla ollut. Olen tapani mukaan liikkunut metsissä ja täydentänyt samalla talvivarastoja. Paljon aikaa on kulunut myös kirjallisuuden parissa, lukien ja kuunnellen. Aikaa sekä yksin että perheen ja ystävien kanssa. Messussakin olen ehtinyt käydä kolmessa kirkossa. Siunattua lepoaikaa siis, laidasta laitaan.

Lauttasaaren suutari
Kuva: Sara Nyyssölä

Huomenna alkaa työt, ja vähän jännittää. Töissä  sähköiseen kalenteriin on monille päiville kirjattu minuuttiaikataulu. Se ei kuitenkaan tarkoita, että tarvitsisi olla aina kiire saati että tarvitsisi touhottaa kellon kanssa omaa tärkeyttään korostaen. Jokaiselle asialle on varattu aikansa, ja suunnitelmissa täytyy olla sen verran ilmaa välissä, että ehtii tarttua myös niihin tärkeimpiin asioihin, jotka ajavat muiden edelle.

Muutama vuosi sitten kärsin kovasti siitä, että joku toinen täytti kalenterini, ja koin joutuvani ahtaalle. Sitten opettelin merkitsemään sähköiseen kalenteriin myös suunnittelu- ja valmisteluaikoja, ja olen mielestäni tavoittanut tasapainon. En voi sanoa täysin hallitsevani aikaa, mutta ei sekään minua.

Enkeli ilmoittaa kerran: Aika on lopussa. (Ilm.10:6). Ehkä näen silloin nauhalta, mitä pidin tärkeänä, miten täytin aikani. Voi olla, että häpeän. Näinkö se meni? En kuitenkaaan häpeä sitä, että olen pysähtynyt, luonut katseen horisonttiin ja kiittänyt hetkestä. Enkä sitä, että olen katsonut toista ihmistä uteliaasti silmiin, minuutin yli.