perjantai 18. tammikuuta 2019

Silmät auki

Pidin tänään keskusradion kautta päivänavauksen Onkilahden yhtenäiskoululla, yläkoulun puolella. Olin ajoissa paikalla ja hidastin jo ala-aulassa. Katselin kunnolla ympärilleni. Huomasin sellaista, mitä en ollut koskaan aiemmin huomannut. En puhunut tällä kertaa Jeesuksesta, vaan kannustin kuulijoita tekemään lauluja, arvostamaan toisia ihmisiä, katselemaan tarkasti ympärille, piirtämään, kirjoittamaan ja puhumaan. Oli mukavaa, että eräs opettaja pysähteli juttelemaan myös päivänavauksen jälkeen. Keskustelimme J. Karjalaisesta, ympäristön havainnoimisesta ja  tähtien katselusta. 

Syntymäpäivillä oli hauska rupattelutuokio ja rukoushetki syntymäpäiväsankarin kanssa. Ihan totta, rukoushetkikin oli hauska. Luin psalmia, jossa sanottiin, että kun nyt olen vanha ja harmaapäinen, vilkaisin päivänsankaria ja totesin, että tämä ei nyt kyllä ihan osu kohdilleen (hiukset oli huolellisesti värjätty). Nauruhan siinä tuli. Paljon puhutaan iloisesta jälleennäkemisestä taivaassa, mutta myös nytnäkeminen tässä voi olla iloista.

Yksi ihana kohtaaminen tapahtui kadulla. Kävelin reippaasti. Toisessa kädessä oli käsilaukku ja heiluttelin vapaana olevaa kättä laajassa kaaressa. Muistin erään lääkärin ohjetta, että sekin tekee hyvää olkapäälle, jos ei ehdi sauvakävelemään. Välillä vaihdoin käsilaukun toiseen käteen ja viuhdoin vauhdikkaasti eteenpäin. Mietin, näytänkö hassulta, onko katu-uskottavuus vaarassa. - Mutta korttelin toisessa päässä näkyi tulevan nainen vastaan samalla tyylillä. Pysähdyin kohdalle, vaikka en häntä tuntenut, ja sanoin nauraen, että me viuhdomme samalla tyylillä. Hänkin nauroi ja sanoi, että mikäs tässä, olemme saaneet näin kauniin sään, ja ilo saa näkyä. - Sinä et taida olla vaasalainen, hän sanoi. Nyökkäsin, ja kerroin olevani Laihialta. Hän sanoi, että joo, hän on tänään tavannut kolme laihialaista, ja kaikki juttelivat rohkeammin ja avoimemmin kuin vaasalaiset. Toivotimme toisillemme hyvää päivän jatkoa ja lähdimme eteenpäin naamat vielä leveämmässä hymyssä.

Yritän purjehtia jäljellä olevaa matkaa silmät auki.

2 kommenttia:

  1. Ihana kohtaaminen.
    On ihan pakko kertoa eilisestä keikasta. Me (Lahden Tarinateatteri) olimme esiintymässä Lahden seurakuntien työntekijöiden tammikuisissa pikkujouluissa. Harvoin on niin lämmintä tunnelmaa ja innostunutta yleisöä.
    Hyvää viikonloppua sinulle!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että saitte hyvän vastaanoton! Tämä onkin varmaan hyvää aikaa pitää pikkujoulua, rentoutua ja levähtää. Paitsi kuolemantapauksia on alkuvuodesta ollut paljon, ja se pitää monet seurakuntien työntekijät kiireisinä. Hyvää pyhää!

      Poista