Kaupunkiin vai maalle?

Maailmanlaajuinen kriisi on jossain määrin lisännyt ihmisten kaipausta maaseutumaiseen asuinympäristöön, missä voi liikkua puhtaassa ilmassa ja törmäillä naapureihin vain halutessaan. Eräät maaseutukunnat ovat saaneet nähdä, että alituinen muuttotappio on kääntynyt muuttovoitoksi. Aika näyttää, mikä on pysyvä trendi. Olen miettinyt, mitä hyötyä ja haittaa on siitä, että ihmiset kasautuvat kaupunkeihin? Entä maaseutuasumisen ilot ja ongelmat?

Kaupungistumisen etuja

Kaupungistumista on pidetty luonnon ja ihmisenkin kannalta hyvänä asiana. Varmasti kaupunkiasumisesta löytyykin monia etuja: Joukkoliikenne voidaan saada toimivaksi, niin että liikennepäästöt vähenevät. Ahtaammin asuvat ihmiset eivät kuluta niin paljon energiaa asuntojen lämmitykseen. Jätevedet on helpompi puhdistaa suuremmissa taajamissa kuin haja-asutusalueilla. 

Palvelut ovat helpommin saavutettavissa. Harrastusmahdollisuudet ovat kaupungeissa monipuoliset ja monenlainen kulttuuri käden ulottuvilla.

Kaupungistumisen haittoja

Kaupunkeihin kerääntyy paljon ihmisiä, ja joskus suuressa joukossa jää kovin yksin. Aina pitää olla varuillaan varkaiden varalta.

Kaupunkien yllä leijailee myös pilvi ilmansaasteita ja järkyttävän paljon valosaastetta. Kaukolämpöä tuotetaan esimerkiksi Helsingissä yhä polttamalla kivihiiltä, koska se on niin edullsita, ja vihreät kaupunkilaiset tunkevat sitten maalaisten metsiin määräilemään mitä siellä saa tai ei saa tehdä, että saisivat hiilipäästönsä kompensoitua. Puhdasta juomavettä joudutaan tuomaan kaupunkeihin kaukaa tai tuottamaan kemiallisesti pintavesistä.

Isoissa taajamissa aletaan säästellä maankäytön kanssa, pelätään että hautausmaat loppuvat, ja suositaan tuhkausta, joka on hyvin energiaasyövä ja ilmaa saastuttava hautaustapa: ruumista poltetaan 1-4 tuntia vähintään 750-asteisessa uunissa, ja päästöinä ilmaan pääsee erään arvion mukaan jopa 500 kg hiilidioksidia sekä mm. elohopeaa, hiilimonoksidia, hiukkasia, raskasmetalleja ja rikkivetyä. Energiaa ruumiin tuhkaukseen kuluu noin saman verran kuin 1000 km autoiluun.

Lasten kasvuympäristö on kaupungeissa liikenteen vuoksi jonkin verran vaarallisempi kuin maalla. Ja uutisten mukaan kaupungeissa näyttäisi olevan nuorilla enemmän ongelmia. On jengiytymistä ja väkivaltaista käytöstä. Mutta on paha mennä sanomaan, etteikö maaseudullakin ole nuorten kasvuympäristössä monenlaisia ongelmia. Osa niistä jää varmasti piiloon, kun äänet eivät kaiu porraskäytävässä.

Maaseutuasumisen etuja

Maaseutumaisessa asumisessa voidaan suosia puurakentamista, joka sitoo hiiltä toisin kuin kaupungeissa vallalla oleva betorirakentaminen, joka lisää hiilipäästöjä. Asuminen on usein avarampaa ja omissa oloissaan puuhailu mahdollista.

Lapset ja aikuiset saavat luonnostaan enemmän terveellistä hyötyliikuntaa puhtaassa ilmassa. Maalaisjärki kasvaa monipuolisessa kasvuympäristössä. Parhaimmillaan yhteisö tukee, ei tosin aina. Kyläyhteisöissä harvemmin kukaan on kuukausikaupalla kuolleena asunnossaan niin ettei kukaan huomaisi. 

Kaunis luonto ja puhdas ilma on aivan lähellä, ilahduttamassa ja voimaannuttamassa. Puhdasta ruokaa voi kasvattaa itse ja keräillä lähimetsästä. Juomavesi on huippulaatuista pohjavettä. 

Jokainen, joka asuu haja-asutusalueilla, on tärkeä osa Suomen turvallisuuspolitiikkaa. Maaseudulla on myös valmista intraa, jonka hylkääminen ja uudelleenrakentaminen kaupunkeihin on tuhlausta.

Maaseutuasumisen huonoja puolia

Palvelut ja työpaikat voivat olla kymmenien, jopa satojen kilometrien päässä. Joukkoliikennettä ei juuri ole, koska sen järjestäminen harvaanasutulla alueella ei ole kannattavaa.  Liikkuminen pitkien etäisyyksien maaseudulla on kallista. Sähköautojen tuotanto ja sähköntuotannon ekologisuus ovat vielä lapsenkengissä. Sähköautoissa on matala maavara maaseututeille, ja niiden valmistuksen aikaisten päästöjen kompensoimiseksi pitää ajaa jopa 150 000 km ennen kuin ollaan tasoissa polttomoottoriautojen kanssa. Sähköntuotanto ei suinkaan ole aina ympäristöystävällistä.

Maaseutuasumisen ongelmana on myös kaupunkiasujien kateus ja pyrkimys neuvoa asioissa, joista eivät juuri mitään ymmärrä. Lisäksi kateutta ja erilaista poissulkemista ilmenee myös sisäänpäinlämpiävissä maalaisyhteisöissä.

Tuleeko sinulla mieleen vielä jotain muita eroavaisuuksia näiden kahden erilaisen asumiskulttuurin välillä?