Unessa saatu tehtävä

Joskus unet ovat niin vahvoja, että ne vaikuttavat koko päivään. Viime öinen uni oli puhutteleva. Eräs hiljakkoin kuollut seurakuntalaisemme oli puhumassa mikrofoniin, ja sanoi, että meidän on rukoiltava sen lapsen puolesta, hänellä on hätä, rukoillaan. Lapsella oli nimikin, mutta sitä en muista. Sitten tuo rukoilijamummo laski mikrofonin ja lähti kiireesti etsimään lasta. Muistin unessa, että tämä etsijä on jo kuollut, ja selitin jollekin ystävälle, että ehkä hän esirukoilijana näin antoi unessa meille tehtävän. Emme voi muuta kuin rukoilla, mutta voimme sentään rukoilla. Uni oli mielessä aamulla, kun heräsin.

Tänään pakkaspäivänä lomalla olen istunut takkatulen ääressä tikkuamassa ja rukoillut kaikkien laiminlyötyjen, hyväksikäytettyjen, yksinäisten, kiusattujen ja onnettomien lasten puolesta ja erityisesti sen lapsen puolesta, jonka nimeä en muista. Lasten hätä koskettaa ja on todellisuutta Suomessa ja eri puolilla maailmaa.

Muistan kun kerran nuorena emäntänä jouduin kutsumaan eläinlääkärin katsomaan lehmää. Lehmä oli kovin sairas ja tulin siinä itkeneeksi, että en ymmärrä, miten joku voi tehdä pahaa lapselle, kun minulle nämä lehmätkin ovat niin rakkaita, että olen itsekin aivan sairaana, kun joku on kipeä. Silloin oli uutisoitu eräästä kauheasta rikoksesta, jonka yhä muistan. 

En ole kovettunut ja turtunut. Otan unessa saamani tehtävän vastaan ja kutsun mukaan sinut, lukijani. Meitä kutsutaan kuuntelemaan lapsia ja auttamaan. Usein voi tehdä jotain, ei tarvitse jäädä voimattomuuteen. Ja sen lisäksi voi aina rukoilla.