Vähin varustein

Joskus käy niin että länsimaalainen valkoinen nainenkin joutuu pärjäämään aika vähällä. Eilen aamulla Windhoekissa selvisi että matkalaukkumme löytyvät Lontoosta. Pienen etiäisen vuoksi käsimatkatavarassa oli poikkeuksellisesti myös pari paitaa, hame, sandaalit ja sukat. Oikeastaan kaikki tarpeellinen eikä ainakaan mitään turhaa. Sukatkin ovat ensi kerta tarpeen Swakopmundissa, mihin olemme juuri saapuneet. Täällä meri ihmeesti viilentää. Windhoekissa oli rapiat 30 astetta eikä yöpaitaakaan kaivannut. Matkalaukkujemme pitäisi tulla huomenaamulla tähän hotelliin, joskin vasta sen jälkeen kun olemme ottaneet suunnan Valaskalalahdelle. Sinänsä sääli, että kameran pitkä putki on kapsäkissä, jospa sattuisi bongaamaan delfiinin tai möhkäkalan.

Oikealla Namibian suurlähettiläämme Anne Saloranta

Eilen illalla olimme 27 tunnin matkustamisesta hieman nuutuneina Namibian Suomen suurlähettilään Anne Salorannan vastaanotolla. Hän oli kerrassaan energinen ja valovoimainen henkilö, ja on mitä ilmeisimmin toiminut todella tehokkaasti Namibian ja Suomen parhaaksi. Tänään tutustuimme mm. ELCIN eli Namibian evankelisluterilaisen kirkon diakoniatoimistoon. Diakoniatoimiston johtaja Gerson Neliwa esitteli joukkonsa ja tärkeimmät meneillään olevat projektit.

Namibian ev.lut. kirkon diakoniatoimiston työntekijöitä

Saimme kuulla mm., että Windhoekissa suurimmat haasteet tällä hetkellä ovat nuorisotyöttömyys, perheväkivalta (tai sukupuolten välinen väkivalta) ja köyhyys. Tuloerot maassa ovatkin poikkeuksellisen suuret ja se näkyi myös bussin ikkunasta. Kirkon strategiassa missio ja diakonia lyövät kättä. Ei voi julistaa, ellei auta. Poikkesimme myös Paulinumin teologiseen seminaariin, missä koulutetaan pappeja. Eräs nuori opiskelija halusi kertoa, että heillä on sellainen ongelma, että kirjastossa ei ole riittävästi uusinta teologista tutkimusta. Sanotaan, että tulisi käyttää mahdollisimman tuoreita lähteitä, mutta hän näytti kirjastossa, että useat kirjat ovat 70-luvulta. Tuli mieleen lämmin ailahdus, sillä hän halusi puolustaa itse asiaa, opiskelua, mahdollisuutta saada käsiinsä tuoretta tietoa. 

Jouko pappisseminaarissa

Matkanjohtajamme Päivi ja Sakari Löytty

Matkanjohtajamme Päivi ja Sakari Löytty ovat miltei namibialaisia, joten odotan että retkestä tulee antoisa vähälläkin vaatevarastolla. Köyhyys on todellakin suhteellista. Aikanaan myös suomalaiset lähetystyöntekijät tulivat tähän maahan aika vähin varustein ja esimerkiksi Martti Rautasen ensimmäinen kotimaanloma oli yli 20 vuoden työrupeaman jälkeen. Kotimatkakin kesti kuukausikaupalla.