Ilmaisun rikkaus

Jotkut ihmiset luulevat, että merkityksellistä on vain se mitä sanotaan. Asioista pitää puhua ja sanat pitää ottaa sellaisinaan. Heidän mielestään on virhe, jos tulkitsee ilmeitä, olemusta ja äänensävyä. Kuinkahan tuo on? 

Olen miettinyt, että kun koira ei osannut suomea. Se puhui muutenkin harvoin ääneen. Silti tiesin, että se välittää minusta, kaipaa ja rakastaa. Kun tulin töistä tai pidemmältä reissulta, se hyppäsi eteisen ikkunalle kurkkaamaan. Penkki on siitä kohdasta ihan kulunut. Sitten se juoksahteli, heilutti häntää, painautui vasten jalkaani ja vinkui onnellisena. Kun se halusi ulos, se tuli katsomaan anovasti silmiin. Kun sitä pelotti, se painautui kyyryyn ja vapisi. Kun se oli iloinen, sen juoksuaskel oli kevyt. Kun se oli kipeä, sen liikkeet olivat kömpelöt ja se vaihtoi levottomasti paikkaa. Osasin lukea sitä aika hyvin ja samoin se minua, ilman sanoja. Joskus sanat vain sotkevat.

Tätä koiran kirjoitusta osaan lukea

Kirjoitettu teksti on kuollutta. Ei ole aina helppoa saada selvää tekstiviestin, sähköpostin, lehtikirjoituksen tai Raamatun jakeen äänensävystä. Kun ei kuule sanojen ponnekkuutta tai pehmeyttä, ei voi olla varma miten ne suhtautuvat muihin sanoihin. 

On omituista, että niin monet väittävät, että esimerkiksi Raamatun sanat tulee ottaa sellaisinaan ja ettei lukemiseen sisältyisi tulkintaa. Kristityt kuitenkin ymmärsivät jo alussa, että uskon sisältö on koetettava tiivistää uskontunnustuksiin, sillä pyhät kirjoitukset ovat paikoin vaikeaselkoisia (2. Piet. 3:16). 

Varhaisin uskontunnustus oli hyvin lyhyt: Jeesus on Herra. Vähitellen ensimmäisinä vuosisatoina muotoutuivat Apostolinen uskontunnustus ja Nikean uskontunnustus. Luther kirjoitti 1500-luvulla Vähän katekismuksen ja Ison katekismuksen. Muut luterilaisen kirkon tunnustuskirjat syntyivät pitkälti Lutherin ja Melanchtonin kynästä. Näitä tekstejä pidämme viisaina ja koetamme käyttää Raamatun tulkinnan avaimina, ettei mentäisi ihan metsään. Tulkitsemme tekstejä tekstien avulla. Toisaalta menemme myös metsään, sillä tunnustuskirjojemme mukaan Jumala ilmaisee itsensä myös luonnossa. Rukoilemme, että Pyhä Henki avaisi meille pyhien kirjoitusten, elämänkohtaloiden ja luonnon kautta sen, mikä on tärkeää.

Portinlammella 2014

Raamatun oleellisin sisältö meille kristityille on siinä, miten Jeesus tuli ihmiseksi ja miten hän osoitti ja kirkasti Jumalan rakkautta. Rakkaus ei ollut vain sanoissa, vaan siinä miten hän huomasi, pysähtyi, katsoi, kärsi. Näitä asioita luetaan myös rivien välistä, eläytymällä tekstien kuvaamiin tilanteisiin.

Se raamatuntulkinnasta. Toivoisin, että huomaisin myös läheisten ja ystävien keskuudessa ja työyhteisössä paremmin rakkauden teonsanat ja sanattomatkin toiveet.