Aurinko

Kuva: Perttu Perälä

Laihianjoen kesätulva oli aika lohduton. Tulvat nousevat nykyään lähes joka vuosi, jopa kahdesti vuodessa. Luonto kärsii, kun tulva huuhtoo maa-ainesta ja ravinteita matkaansa. Vanha talo ilmeisesti kestää, vaikka tulva nousee puutarhaan ja tuvan lattian alla olevaan kuoppaan. Mutta isäntä on viettänyt epätoivoisia päiviä kuivaajalla yrittäen pumpata monttuun tulvivaa vettä ulos. Ei edes mitään hyödyllistä ole tällä kertaa ajelehtinut pihaan. Eilen illalla aurinko näyttäytyi juuri laskiessaan, ja luonto säteili väreiltään suorastaan mystisenä. Vesi on tänään painunut uomaansa.

Kevätrapsipelto odottaa korjuuta
Kuva: Perttu Perälä

Vanhemmiten on jossain määrin oppinut ottamaan vastaan sen, mitä taivaalta annetaan: tuulet, sateet ja myrskyt. On tuntunut suorastaan nololta, että iltalehdet ovat pitkin kesää tehneet valtavia lööppejä säistä. Mitä väliä sillä on, jos kesälomalla ei aurinko paista ja helteet eivät tule? On paljon mukavia asioita, joita voi ja jaksaa tehdä paljon paremmin viileämmässä säässä. Sen sijaan meidän ruokamme ja maanviljelijän toimeentulo on nyt säistä kiinni.  Saadaanko riittävän laadukasta leipäviljaa ja ruokaöljyä? Saadaanko sato korjattua vai jääkö se mätänemään syksyn sateisiin? Me kiitämme sinua maan kasvusta, Herra, ja pyydämme: Anna suotuisat korjuuilmat. Anna aurinkosi paistaa niin hyville kuin pahoille.