perjantai 11. syyskuuta 2015

Kaunista, lämmintä, herkullista

Tehtyäni hyvän päivätyön ryntäsin kahden sangon kanssa metsään. Vakipaikassani oli joku toinenkin, koira ilmoitti ja näin mättäällä vieraan sangon. Hiljainen kaveri, ei kuulunut kuin mopon ääni kun hän lähti olettamani mukaan noutamaan lisää sankoja. Hyvin mahduimme metsään molemmat. Oli ihmeellinen ilta. Harvoin sitä puolukkametsässä tulee hiki, varsinkaan, kun sangollisen saa nypättyä kymmenen metrin säteeltä. 


Kevätkesällä maanviljelijöitä huoletti paitsi sade, joka harvensi ohrapeltoja, myös kylmyys. Meilläkin on viljelyksessä sekä vehnää että rapsia. Ne tarvitsevat ison lämpösumman kypsyäkseen ennen talvea. Jumala kuuli kylvömiesten ja korjuumiesten rukoukset ja on antanut hyvän kauniin syksyn. On hienoa jos vuodentulo saadaan talteen kuivilla ilmoilla. Viime päivinä kuivurimme on kuivannut kevätvehnää. 

Yksi sana minua on risonut ylitse muiden tänä kesänä: Prismojen ja  S-markettien ruuan hintojen halpuuttaminen. Se on ala-arvoinen, ruma sana, joka on pistänyt monet viljelijät ahtaalle, sillä kauppiaat eivät tietenkään alenna hintoja omasta selkänahastaan, vaan ovat kilpailuttaneet tuottajahinnat minimiin. Viljelijät ovat muutenkin joutuneet tinkimään tuloistaan jo monen vuoden ajan. Muilla se on ehkä edessä, mutta ei samassa mittakaavassa. 

Mietin puolukkametsässä, että voi kunpa työttömät ja kaikki murheelliset tulisivat metsään noukkimaan puolukoita. Siellä sydän kevenee ja mieli paranee. Ja jos tunnissa saa noukittua vaikka seitsemän kiloa, pääsee jo ihan hyvään tienestiin - varsinkin jos löytyy ihmisiä jotka ostavat suoraan. Mutta puolukkaa ostetaan tänä vuonna myös jalostukseen, ja poimintatulo on verotonta. Puolukkapaikan voi valita myös mielialan mukaan: Jos on jotain oikein raskasta mielessä, tapaan mennä kauneimpaan metsään, vaikka saalis jäisikin köykäisemmäksi.

Tämän vuoden puolukat ovat isoja ja maukkaita. Pyöräilin vielä hakemaan kaalia, jauhelihaa ja riisiä. Kaalilaatikko sopii niin hyvin puolukoiden kanssa. Ostin myös mannaryynejä, sillä vispipuuro sopii niin hyvin kermavaahdon kanssa.




4 kommenttia:

  1. Vesi kielellä kaalilaatikkoasi ja vispipuuroasi ajatellessani 😋 Kermavaahdosta puhumattakaan.
    Toivon pakkasten pysyvän poissa ja puolukoita löytyvän vielä loppukuustakin kun ennätän marjanetsään.
    Siunattua viikonloppua t mummo ja sen lapsenlapsi😊

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Uskon että voit olla levollisin mielin puolukoiden suhteen, ja muutenkin! Kymmenen päivän ennusteessa on lämpimät yöt ja marjaa näyttäisi olevan nyt niin paljon, että jostain löydät vielä loppukuullakin.

      Poista
    2. Kiitos kovasti. Vanhat muistot ja kokemukset ovat niin lujasti minussa etten tahdo uskaltaa luottaa että pääsen matkaan ennen kuin jälkeen päin. Mutta olen tämän johdosta saanutkin jättää sekä matkan että sen mahdollisen estymisen Jumalan käsiin.

      Poista