Sarjaankytkentä

Liekö johtunut magneettisesta myrskystä, mutta en saanut nukuttua ennen aamuyötä. Ei ollut mitään syytä murheeseen tai mietiskelyyn, oli vain poikkeuksellisen sähköinen olo. Mietin, että en ota yhden yön menettämisestä huolta, vaan annan ajatuksen vaeltaa missä milloinkin. Talo oli sen verran viileä, etten tarjennut nousta lukemaan Nelson Mandelan elämänkertaa. Huomasin ilokseni, että revontulet olivat näkyneet myös Tampereella, sillä vävykandidaattini FB oli julkaissut niistä FB:ssä hienoja kuvia. Itse en jaksanut illalla kaivaa kameraa esille, sillä minulla oli menossa eräs järjestelyprojekti. Tein vain kävelykierroksen pihalla ihaillen pohjoisen ja lännen taivasta. 

Francescon taivaantulet

Tänään olin kutsumustyössäni, kun sain hoitaa papinvirkaani, jakaa ehtoollista, rukoilla, veisata ja puhua siitä missä turvamme ja toivomme on. Sain käydä kahdessa kodissa ja kohdata seurakuntalaisia muutenkin. Elähdyin seurustelun sakramentista niin etten tuntenut väsymystä lainkaan. Päivän suunnittelupalavereissakin oli mukava ja innostunut henki. Suunnittelimme ensi kevään toimintaa ja Vaasan kirkon messua.

Meillä oli eilen iltapäivällä työyhteisökoulutusta, luennoitsijana työhyvinvoinnin professori Marja-Liisa Manka. Hänen perussanomansa oli huomion kiinnittäminen myönteisiin asioihin. Hän antoi meille myös kotitehtävän: että kehuisimme yhden vieraan ihmisen vajaan vuorokauden kuluessa. Mietin, että se ei ole niin helppoa, kun en näe illalla ketään. Mutta kyllä se onnistui eikä ollut vaikeaakaan. 

Jotkut ihmiset tulevat korostaneeksi omia tekemisiään niin että heidän lähellään voi kokea itsensä jotenkin huonommaksi tai peräti laiskaksi. He saattavat myös huomauttaa, että onko sulla ensi kevään kalenteri vielä noin tyhjä ja minä teen jatkuvasti ympäripyöreää päivää. Olen ajatellut, että sellaisesta ei kannata ottaa mitään stressiä. Vertailu on turhaa. Kukaan ei voi tietää toisen töitä ihan tarkkaan. Papin pitkän tähtäyksen kalenterissa pitääkin olla sen verran tilaa, että sinne mahtuu vielä kristillisiä toimituksia, synttärikäyntejä, laitosvierailuja ja jumalanpalveluksia. Joskus on kovin kiireistä, joskus saakin olla sen verran aikaa että ehtii kadulla pysähtyä juttelemaan. Täytyy itse pitää huolta siitä, ettei hengästy tasamaalla. 

Hautajaisia on ollut viime viikkoina vähemmän, kun on ollut vielä niin kesäistä. Olen kokenut huojentavana sen, että ei ole tarvinnut kolmeen viikkoon seistä arkun äärellä. Mutta mikäli vanhat merkit pitävät paikkansa, nyt kun on alkanut toden teolla syksyttää myös monien ihmisten sielut ikävöivät lämpimään, sinne missä on ikuinen valo. En tiedä oliko tuo sanonta nyt oikeaoppinen, mutta apostoli Paavali sanoo kahdessa kirjeessään jotenkin siihen tapaan, että niin kauan kuin tämä ruumis on kotini, olen poissa Herran luota. Niinpä ajattelen, että kun ruumis ei ole enää kotini, sieluni pääsee taivaan kirkkauteen. Puhuimme tästä muuten eilen myös lounaalla! Mietimme voiko sanoa että kuollut on enkeli. Nuorisotyönohjaaja Kristiina sanoi, että enkeli on enkeli ja ihminen on ihminen, mutta kuoret jää tänne. 

Virta loppui kotiin päästyä. Illansuussa nuokahdin nojatuoliin. Vaihdoin siitä vielä sänkyyn - toivottavasti unta silti riittää myös ensi yölle. Ajattelen, että olen saanut eilen ja tänään toisilta ihmisiltä energiaa. Olen saanut jostain uutta virtaa silloin kun olen luovuttanut omaa energiaani. Suunnitteluissa olemme myös saaneet yhdessä aikaan enemmän kuin yksittäiset suunnittelijat yhteensä. Ajattelen että yhteinen tekeminen on usein kuin paristojen sarjaan kytkemistä. Kun paristoja tai akkuja kytkee sarjaan, saa aikaan ison latingin, isomman jännitteen kuin mitä yksi patteri tuottaa. Toisen voimaannuttaminen taas on rinnankytkentää. Jos akut kytkee rinnakkain (punaisen navan punaiseen ja mustan mustaan), jännite ei suurene, mutta virtaa riittää pitempään. Niinpä tyhjään akkuun voi kytkeä rinnalle täyden akun, että saa auton startattua. 

Molempia kytkentöjä tarvitaan. Meidän on tehtävä yhdessä, että saamme enemmän aikaan. Meidän on mentävä toistemme rinnalle, että virtaa riittää pidempään. Mutta patterien lataus on rajallinen, täytyy välillä kytkeä laturiin ja liittää taivaalliseen verkkoon. On olemassa ikuinen säteily, kirkkain ääni, kaikkein armollisin, lempeä rakkaus. Hän jakaa voimaa Raamatun sanassa, ehtoollisessa ja luomansa maailman välityksellä, myös ihmisten kautta.