Vauhdin hurmaa

Eräs työmatkapyöräilijä sanoi vuosia sitten, että mä aina nautin ihan lapsellisesti kun voin vaihtaa polkupyörän vaihdetta. Hän ei arvannutkaan, miten paljon tuo lause tulisi vaikuttamaan elämääni. Hän sanoi myös, että uusi polkupyörä kannattaa vahata. Sitäkin asiaa olen monta kertaa muistellut ja kerran noudattanutkin. Olen myös äidiltä perinyt halun pitää huolta kengistä ja polkupyörästä. 

Maanantaina oli lääkärin lupa ajaa taas polkupyörällä, ja niinpä ostin käytetyn lähes maantiemallin. Kylläpäs sillä pääsikin lujaa. Ajattelin, että vanha Nishiki joutaa jo Syötteen mökille. Joihinkin marjapaikkoihin on kätevämpi mennä pyörällä kuin autolla. Ja muutenkin, siellä on niin mahtavat pyöräilymaastot. 

Uusi käytetty pyörä kuitenkin vaati vähän varustelua, ja niinpä päätin ajaa sen tänä aamuna suosikkiliikkeeseeni Palosaarelle. Meles Bikestä olen ostanut jo useamman polkupyörän, ja siellä on aina ollut ystävällinen palvelu ja hyvä huolto. Sopivalla sydänlääkityksellä ja sivutuulella yli 30 kilometrin matka taittui mukavasti. Huomasin kyllä, että lestan ja sarvien säädöt eivät vielä olleet kohdallaan ja ajoasento oli aika epämukava. 

Kävelin pari kilometriä töihin, mikä oli oivallinen palauttava harjoitus. Suihkussa käytyäni ehdin katsoa viikon aikana kertyneet työtehtävät ja postit ja syödä hyvässä seurassa. Iltapäivällä matkasin junalla Seinäjoelle työnohjaukseen. Matkalla Aavalle uutta mekkoa virkatessani ajattelin, että kunpa voisinkin vähentää autoilua ja kulkea enemmän pyörällä ja junalla. Valitettavasti työ vaatii usein juhlapukeutumista ja on muutenkin niin monihyväistä, että hiilijalanjälkeni on aika iso.

Työnohjauskerta oli kolmivuotisen prosessin viimeinen. On ollut kehittävää miettiä asiantuntevassa ohjauksessa omaa työidentiteettiä, yksittäisiä työtilanteita ja suhdetta työyhteisöön. Nämä vuodet ovat olleet mielestäni persoonallisen kasvun ja myös uuden alkamisen aikaa.  

Paluujunaa odotellessa poikkesin Intersportin alennusmyyntiin ja löysin sieltä urheilupaidan. Päätin kuitenkin myös vilkaista polkupyöriä, ja siellä oli Joukolle sopiva viime vuoden Crescent hybridi edulliseen hintaan. Ei liian nopea pyörä, että saan sopivasti tasoitusta, mutta hyvin varusteltu. Vuosia sitten ostin hänelle hääpäivälahjaksi kauniin mustan Nishikin, mutta joku säälimätön ja kovasydäminen törkimys varasti sen pellon laidalta, kun isäntä ahkeroi töissään. Ostin siis Crescentin ja toin sen matkatavarana Laihian asemalle. Kuljetus maksoi vain viisi euroa, vaikka kolme konduktööriä oli iloisena nostamassa pyörää alas. Ja olin ihan lapsellisen onnellinen, kun sain yllättää myönteisellä tavalla henkilön, joka haki minut asemalta. Hän taas yllätti minut lämpimällä saunalla.

Tämä oli siis mitä mainioin työpäivä pienen sairausloman jälkeen. Sain kohdata pelkästään myönteisiä ja iloisia ihmisiä, ja itsekin varmasti tartutin iloa moniin. Iltaa kohden sydän tulee aina vähän levottomammaksi, mutta silti se on nyt täynnä kiitollisuutta siitä että saa elää ja jaksan innostua. Polkupyörän täsmällisesti toimivat vaihteet ovat Luojamme suurta lahjaa, mutta ei yksin hänen, vaan erityismaininnan saavat myös polkupyörän suunnittelijat, valmistajat ja huoltajat.