Olin raivannut tätä päivää vähätöiseksi, koska meidän oli tarkoitus tehdä koti-Joukon kanssa teatteriretki. Mutta eilen illalla suunnitelmat muuttuivat ja vein hänet öiselle Onnibussille. Hän meni Espooseen keittämään lapsenlapsellemme aamupuuroa. Viikonvaihteessa olimme siellä molemmin ja saimme nähdä että lapsella on hyvä ruokahalu niin momman lihapulliin kuin Hankon sushiin. Viime yöni jatkui siten että kaksi lamppua räjähti ja yksi 10 Ampeerin proppu paloi. Valvoin ja sydän oli täynnä huolia.
Näkymä Toraslammin sillalta |
Tänään koin, että Jeesus kohtaa minut ystävänä siellä missä ihminen kohtaa ihmisen sydän lämpimänä ja korvat avoimena. Runeberginpäivän merkeissä jaan kanssasi, lukijani, kaksi säkeistöä JL Runebergin virrestä 367:
1. On autuasta Jeesukseen
kaikessa aina luottaa.
En ystävääni sellaiseen
milloinkaan turvaa suotta.
Hän surun, ilon hetkinä
on uskollisin ystävä.
Hän voi ja tahtoo auttaa.
5. Jää sydämeeni vieraaksi,
ainoa auttajani.
Kyyneleet ilojuomaksi
muuttuvat voimastasi.
Kun hautaan kerran päättyy tie,
niin vieraanasi minut vie
hääjoukkoon, juhlaan taivaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti