lauantai 30. huhtikuuta 2016

Sukeltajaksi

Isä rakensi joen rantaan saunan ja tukevan laiturin, kun olin alakoululainen. Laiturilta oli hyvä ponkaista uimaan. Otimme serkkuni Marjan kanssa aurinkoa saunan takaverannalla ja kävimme välillä uimassa ja sukeltelemassa. Joen keskikohdalla meitä ei pohjannut, ja paikoitellen pohja oli mutainen, mutta opimme tuntemaan pohjan kivet, joiden väliä pääsi molskimaan. Kaipasimme joskus enemmänkin uintimahdollisuuksia. Ihmettelimme, miksi Jumala ei ole edes yhtä Laihian isoista viljapelloista tehnyt järveksi! 

Kivi- ja levalammen altaan uintikivi

Saunomme yhä samassa hirsisaunassa, mutta Laihianjoessa uinti on jäänyt vähemmälle. Uimme enemmän Altaalla eli tekojärvessä, jonka alle on jäänyt meidän tilan suota ja metsää. Siellä täytyy tosin varoa, ettei vatsa raapiinnu pohjassa törröttäviin rankoihin ja juurakoihin. Siksi siellä on perusteltua kauhoa koiraa. Syötteen mökillä saamme nauttia pienestä, syvästä ja kirkasvetisestä järvestä, joka virkistää nopeasti.

Tänään aloitin päiväni polkaisemalla reippaasti uimahallille. On se mahtavaa, että meillä laihialaisilla on nykyään oma sisäallaskin, eikä vaasalaisten tarvitse enää kadehtia että käymme mukamas kaupungissa pesulla. Molskin kilometrin verran ja yritin opetella sulavampaa rintauintia. Muistelin tuota lapsuuden uinti-innostusta. Kyllä minusta vielä uimari voi tulla! Mutta yhtä asiaa ihmettelen kovasti: Jo ratojen välissä olevan köyden alta sukeltaminen on vaikeaa. Olen monet kerrat ihmetellyt, miten veden alla sukeltelu ei meinaa nykyään luonnistua, vaikka massaa on kohtalaisesti. Juuri äsken oivalsin syyn: Kehossani on runsaasti rasvaa, joka kelluttaa niin, ettei meinaa millään painua veden alle.  Toisin sanoen olen aivan liian kevyttä materiaa! Luontaiset kellukkeet tekevät minusta puolisukeltajasorsan. 

Yritän pikimmiten löytää kunto-ohjelman, jonka avulla saisin massani koostumusta muutettua niin, että pääsen taas vaivatta sukeltelemaan. Ties vaikka löytäisin vielä jokihelmisimpukoita. 

Iloista ja lämmintä vappua jokaiselle rakkaalle lukijalleni! Jumala siunatkoon sinua ja antakoon sinulle sen mitä aivan välttämättä tarvitset ja lisäksi unelmia.

2 kommenttia:

  1. Ahaa! Nyt selvisi miksi köyden alta on niin vaikea sukeltaa. Tosin koko talvena en ole käynyt hallilla laihialaisia tai muitakaan kadehtimassa(;) )vaan ainoastaan meressä. Ja siellähän kilometrit jäävät vähäisiksi😏
    Iloista vappua ja kiitos hauskasta muistelosta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvatenkin talvinen meri myös virkistää varsin nopeasti. Iloista vappua ja hyvä matkaa Sinulle!

      Poista