Viisvitonen

Periaatteessa olen ihan parhaassa iässä, mutta tämä syntymäpäivä on kyllä ollut alakuloinen. Jostain syystä niskaa rupesi särkemään viime yönä eikä kipuun ole auttanut edes Joukon ostama prinsessakaakku. Ehkä se on migreenin tyyppistä särkyä, ellei sitten influenssa pyri päälle.

Osan yöstä valvoin ja mietin kaikenlaista unia näkemättä. Ideoin jopa miten virkaani voisi kehittää niin että voisin antaa lahjani paremmin käyttöön. Nyt on vähän sellainen tuntu että rutiini alkaa painaa. Aika kuluu nopsaan, vielä voisi olla intoa tarttua johonkin uuteen.

Olen ollut mukamas hyvinkin välinpitämätön ikääntymiseeni nähden enkä ole vastaillut Facebookin synttärionnitteluihin. Mutta monta kertaa päivässä niitä on pitänyt vilkuilla ja ihan varmasti toivotukset ovat myös piristäneet.

Totesimme että kirjat eivät mahdu enää hyllyyn ja päätimme pistää keskikamarin kirjahyllyseinän uusiksi. Kävimme muutamassa liikkeessä etsimässä hyllyjä, mutta emme vielä löytäneet oikein mieleistämme ratkaisua. Olen sitten istunut niska kenossa läppärillä jatkaen etsintöjä tulematta sen viisaammaksi.

Yhdessä kaupassa oli niin mukava myyjä, että katselimme myös kulmasohvaa Syötteen mökille. Älköönkä nyt kukaan sanoko että mitä jos menisitte kierrätyskeskukseen etsimään, käyttökelpoisia käytettyjä sohvia on maailma pullollaan. Kyllä laihialainenkin voi kerran pari elämässään ostaa jotain uutta!