Kotisatama

Kotisataman visualisoinnista huolehtii Kimmo Lepistö

Kotisatamamessu syntyi Vaasaan Elina ja Vesa Koiviston ja nuorten perheiden aktiivisuuden ansiosta 2000-luvun alkupuolella. Kun Elina ja Vesa lähtivät Etelä-Suomeen, Elina kysyi lähtisinkö jatkamaan messun pappina. Kävin katsomassa mistä on kysymys ja otin kopin. Niinpä olen nyt  noin 8 vuotta luotsannut messuyhteisöä, joka kokoontuu kerran kuussa. Sinä aikana osa perheiden lapsista on aikuistunut, on syntynyt lisää lapsia ja tietenkin tullut mukaan myös uusia perheitä. 

Olen vaihtanut vuoden alussa työalaa ja niinpä nyt oli toistaiseksi viimeinen Kotisatamamessu jossa olin pappina. Alkuillasta olin vähän haikeana, kun joku otti asian puheeksi, mutta messun aikana tajusin, että mikään ei estä minua osallistumasta vapaaehtoisesti näihin messuihin myöhemminkään. Kotisatamalaiset ovat joka tapauksessa minulle tärkeitä ja rakkaita. On saatu yhdessä kasvaa hoidossa hyvän Jumalamme.

Monet ovat laittaneet itsensä likoon messun kehittämisessä ja erilaisissa palvelutehtävissä. Monet ovat rukoilleet Kotisataman puolesta ja kutsuneet uusia mukaan. Tänään Houseband säesti ihania lauluja ja virsiä, rukoilimme yhdessä ja keskustelimme vähän myös saarnan yhteydessä. Mietimme ketkä olivat syrjittyjä Jeesuksen aikana ja ketkä nyt - ja mitä sellaisia armolahjoja meillä on joilla voimme rohkaista toisiamme uskomaan. Isommilla lapsilla oli sillä aikaa pyhäkoulu ja pienemmillä oli leikkihetki. Ehtoollisen ja Ylitse merten-laulun jälkeen kokoonnuimme suureen piiriin, missä luimme Herran siunauksen. Sitten kävimme iltapalalle jakamaan vielä kuulumisia. 

Kirkko ei suinkaan ole kuolemassa. Seurakunnissamme on elävää elämää. Maailmanlaajuisesti kirkko kasvaa ja vahvistuu.