Olin yllättynyt, kun kaapissa oli turkkilaista jogurttia, joka sinänsä on ihan suomalaista. Isäntä tapaa vetää sitä puoli litraa kerrallaan. Turkkilaiseksi sitä sanotaan siksi että siihen on ymmärretty jättää rasvaa niin paljon että se menee liukkaasti alas. Eräänlaista hapatettua kermaa siis. Jopa kissat yrittävät pitää puolensa ja heti kun silmä välttää tavoitella esipesemään astioita joista jogurttia on syöty.
Olen vähän huolissani valokki-vuodentulosta. Maassa ei taida olla paljon routaa, ja niinpä hilla voi kukkia keväällä helposti liian aikaisin, jo yöhallojen aikaan. Pakastimen varastot ovat uhkaavasti hupenemaan päin, joten marjapaikkoja tarvitaan. Mutta kyllä tässä vaiheessa vuotta on vielä toivoa!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti