Aava

Vanhemmiten osaan nauttia enemmän juhlista, vaikka myös väsyn enemmän. Ei ole enää suorituspaineita niin kuin nuorena, kun halusi tehdä kaiken viimeisen päälle. Luulen että halusin silloin kunnostautua hyvänä emäntänä. Nyt keskityn enemmän ihmisiin. Esikoistyttöni kanssa meillä on sama näkemys: Ei tehdä niin monenlaista, mutta hyvää. 

On hyvä hetki, on jo päästy rääpiäisiin asti eikä jalkoja enää särje. Aava Isabella Eleonora heräsi juuri kummisetänsä kanssa pikku torkuilta. Hänet ristittiin tänään meillä kotona ja kaikki rakkaamme olivat paikalla. Juhlavalmistelut olivat jännittävimmillään, kun hyvässä yhteistyössä vävyn kanssa puimme "Puputin" suvun vanhaan kastemekkoon. Näin hän sai arvokkaat juhlavaatteet.

a
Sovimme, että nimi paljastetaan meille kaikille yhtä aikaa eli kysyin kastetilaisuuden alkupuolella vanhemmilta minkä nimen he ovat antaneet lapselleen. Ja kyllä minä sen aika hyvin opin heti, kun oli kysymys niin tärkeästä henkilöstä. Kasteessa Aava sitten puettiin Kristuksen pyhyyteen eli taivaan juhlavaatteisiin. Kastepöytä oli eräältä seurakuntalaiselta saamani Kynttilänpäivän ikonin edessä (Kynttilänpäivä on huomenna) ja ikoni muistutti myös kummien tärkeästä tehtävästä iloita lapsesta ja ottaa häntä syliin. Ikonissa oleva Hanna on Raamatun kertomuksen mukaan yli 100-vuotias, mutta kuvassa hän näyttää nuorelta. Ikoneissa pyhät kuvataan aina nuorina. Kristitty, joka iloitsee siitä että on Jumalalle rakas, on pyhä, ja pysyy aina nuorekkaana. Enkä ole koskaan tavannut yhtään katkeraa ja riitelevää yli 100-vuotiasta.

 

Jälkiruokakahvit