sunnuntai 14. joulukuuta 2014

Nukkuneen rukous

Kun olin nuori, vanhemmat sanoivat joskus, kun olin kalpea ja väsynyt, että sähän oot kuin nukkuneen rukous. Kävin työterveydessä keskiviikkona, lääkäri kirjoitti reseptin ja sanoi että tarvitset tuohon myös muutaman päivän sairauslomaa. En ollut aikaisemmin tavannut tuota lääkäriä, hän oli niin avoin ja kiinnostunut, että epäilin hänen saaneen koulutusta eräältä ystävältämme joka vetää terveydenhuollon vuorovaikutteisuusprojektia. Juttelimme siis myös vuorovaikutuksesta, ja huomasin, että hän oli oivaltanut asian ihan itse. Pelkkä lääkärissä käynti saikin tuntemaan, että voin jo vähän paremmin. 

Huomenna olisi tarkoitus mennä labran kautta töihin, jos Luoja suo. Viikolla on kymmenkunta joulutapahtumaa. Ellen olisi sairastunut, olisin juuri juontamassa Kauneimpia joululauluja Vaasan kirkossa. Olen aina nauttinut tuosta työtehtävästä, on vähän haikeaa. Enpä muista koska olen viimeksi ollut sairauden takia pois töistä. Toissa kesänä sairastin lähes koko kesäloman, niin kuin opettajat ja muut tunnolliset ihmiset tuppaavat tehdä.

Ihminen on kokonaisuus. Kroppa reagoi stressiin. Kollega opetti viikolla, että myös positiiviset asiat voivat aiheuttaa stressiä, eli mulla voi olla vaikka vauvastressiä. Itse ajattelen, että syksyn pimeys ja työpaineet, ehkä myös liikkumattomuus kostautuu. Kissa hyppäsi syliin kehräämään ja sanoi: Älä huolehdi. 

Luulen, että Jumala kuulee nekin rukoukset, jotka jäävät huulille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti