Kauniit lahjat

Hyvää Itsenäisyyspäivää Sinulle lukijani! Naskalissa isäntäpari on viettänyt itsenäisyyspäivää rauhallisesti. Emäntä on valmistellut messua, yhdessä on ihmetelty kauniita lintuja, auringonpilkahdusta, sitä miten tuuli virisi ja nosti Suomen lipun hulmuamaan. Syötiin hyvää isännän valmistamaa kotimaista pihviä.

Päivän kohokohta oli itsenäisyyspäiväjuhla, jonka Perälän koulun opettajat, entiset ja kaikki nykyiset oppilaat olivat meille valmistaneet Laihian kirkkoon. Kirkossa oli noin tuhannen ihmistä juhlistamassa itsenäisyyspäivää nauttien hyvästä musiikista ja oppilaiden vaikuttavista esityksistä. Tämä tapahtuma liittyi Perälän koulun 100-vuotisjuhlallisuuksiin. 

Itsenäisyyspäiväjuhla alkamassa Laihian kirkossa

Olen itse käynyt kansakoululuokkani tuossa "naapurikylän" koulussa. Siihen aikaan talvella oli usein joki jäässä ja hyvääsesti lunta. Jokea pitkin oli turvallista hiihdellä kouluun ja niinpä luokkakuvissa lettitytöllä on monot jalassa. Olen omaa sukuani Rinta, koska paappa ja paapan isä jostain syystä luopuivat kauniista Naskali-nimestä. Nykyisen sukunimen sain myöhemmin kuurtanelaiselta puolisoltani ja siitä seurasi että meidän lapsista tuli Perälän lapsia ja he kävivät Perälän koulua. Iloitsemme koulustamme. Siellä on aina ollut hyvä henki. 

Joskus hyvät arvot ja rakkauden henki ikään kuin tarttuvat seiniin, työpaikoille ja koteihin. Näin ne välittyvät luontevasti sukupolvelta toiselle. Olen miettinyt, mitä silloin voi tehdä, jos onkin niin päin että niihin seiniin on tarttunut jotain muuta. Kuinka paljon yksi ihminen voi muuttaa henkeä? Ainakin voi yrittää. 

Ajattelen kiitollisina niitä ihmisiä, jotka ovat auttaneet minua näkemään miten paljon kaunista ja hyvää omistamme ja että se ei ole omaa ansiotamme, vaan olemme saaneet sen lahjaksi heiltä, jotka ovat rakastaneet uskomalla, rukoilemalla ja tekemällä velvollisuutensa.