Etelänmatka

Kotimies lupasi huolehtia koirasta ja niin päätimme ottaa vielä äkkilähdön Etelään. Riehaannuimme heti shoppailemaan. Jo Juustoportista ostettiin monenlaisia tuliaisia. Perille päästyä vanha pari lähti onnellisena vaunuuttelemaan. Olimme oikein onnellisia, kun saimme pitkästä aikaa lykkiä vauvaa.

Isoja omenoita ei ostarista löytynyt, mutta emäntä osti uudet kengät joihin mahtuu mommalle tehdyt tukipohjalliset. Ja ihan lopuksi löytyi myös Sushibaari, josta tilattiin pientä iltapalaa naisväelle. Miehille ostettiin suomalaiskansalliseen tapaan kotoiset pizzat.

Vävy on selvästi jo vähän huolissaan, sillä vauva vetää yhä parvekkeella sikeitä, vaikka tuuli ulvoo. Tytär on sovittelemassa kaverinsa iltapukuja, sillä osakunnan vuosijuhla on tulossa. 

Etelänmatkamme jatkuu huomenna kuopuksen uuden vuokrakämpän katsastamisella ja lounaalla ystävien luona. Jos vielä paluumatkalla poiketaan Mansessa, niin saadaan kaikki tuliaiset jaettua. 

Jaahas, vauvamme heräsi reilun kahden tunnin unilta. Muistaakseni aikaisemmat lapsukaiseni nukkuivat aina kolmen tai neljän tunnin päikkärit ja jos oli juhlat, niin viidenkin tunnin verran. Muistan miten pitokokki eräillä isäni syntymäpäivillä jo oli huolissaan että vauva pitää herättää ettei se nuupahda nestehukkaan. 

Etelänmatka kerran vuodessa nuorentaa.